Kielihäiriö

Kehityksellinen kielihäiriö

Oletko ihmetellyt lapsesi ilmaisukyvyssä erilaisuutta toisiin lapsiin verrattuna? Puuttuuko puhe kokonaan vai onko puhe epäselvää? Onko puheen ymmärtämisessä vaikeutta? Onko lapsesi kömpelö, arka, vilkas, keskittymiskyvytön, hiljainen, vetäytyvä? Onko kouluikäisellä lapsellasi ongelmia lukemisessa ja/tai kirjoittamisessa? 

Kehityksellisessä kielihäiriössä lapsen kielen kehitys viivästyy tai etenee poikkeavasti. Siihen voi liittyä myös edellä mainittuja liitännäisoireita kuten kömpelyyttä, tarkkaavuuden häiriöitä tai haasteita sosiaalisissa taidoissa.

Kehityksellinen kielihäiriö, englanniksi DLD developmental language disorders on uusi nimitys, josta käytetään myös vanhempia nimiä, kuten kielellinen erityisvaikeus. dysfasia tai lyhennettä SLI (specific language impairment). Katso täältä kielihäiriön Käypä hoito -suositus ja Wikipedia.

Perustietoa

Kehityksellinen kielihäiriö koskettaa Suomessa n. 270 000 henkilön elämää. Sitä esiintyy keskimäärin yhdellä lapsella 14:sta. Jos vähintään 3-vuotiaan lapsen hidasta kielenkehitystä ei voida selittää kuulon alenemisen, yleisen älyllisen kehityksen jälkeenjääneisyyden, puhetta estävän motorisen häiriön tai tunne-elämän ongelmien pohjalta, päädytään Kehityksellinen kielihäiriö -diagnoosiin. 

Sen aiheuttavia taustamekanismeja ei tunneta vielä riittävästi, mutta häiriön arvellaan johtuvan aivojen toimintahäiriöstä. Myös perimällä voi olla merkitystä. Esiintyvyydestä lapsuuden jälkeen on niukasti tutkimustietoa, mutta mitä laaja-alaisempi häiriö on 4 vuoden iässä, sitä todennäköisemmin se näkyy vielä koulu- ja aikuisiässä, esim. lukivaikeutena. Jos on ilmeistä, ettei lapsi selviydy peruskoulun oppimäärästä 9 vuodessa, hänellä on oikeus 11-vuotiseen oppivelvollisuuteen.

Vanhemmat tai muu lähiympäristö eivät voi aiheuttaa kehityksellistä kielihäiriötä, mutta voivat olla paljonkin avuksi haittojen minimoimisessa. Vanhempien varhainen neuvonta, ohjaus ja sitoutuminen aktiiviseen osallistumiseen on tärkeää tukitoimien rinnalla. 

Kuntoutus

Tukitoimet lapsen arjen toimintaympäristössä tulee aloittaa heti, kun on herännyt epäily kielellisen kehityksen viiveestä tai poikkeavuudesta. Jokainen lapsi, jolla on todettu Kehityksellinen kielihäiriö, tarvitsee kuntoutusta. 

Kuntoutusmuotoja ovat esimerkiksi puheterapia ja toimintaterapia sekä päiväkodissa integrointi pienryhmään. Mitä aikaisemmin kuntoutus aloitetaan, sitä paremmat mahdollisuudet lapsella on kehittyä ja oppia. 

Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot ovat usein tarpeen, ja ne voi aloittaa jo itse kotioloissa ennen yksilöityjen ohjeiden saamista. Esimerkiksi Papunetin kuvien, ja tukiviittomien käyttö helpottavat kommunikoimista lapsen kanssa ja vähentävät puheen ymmärtämisen ja ilmaisun vaikeuksiin liittyviä seurauksia, kuten käyttäytymisen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ongelmia. 

Harmaa iso pohmonorsu ja sininen lankakerä.


Vertaistukea

Vertaistukea ja tietoa saatavilla myös Elämää kielihäiriön kanssa -blogissa, 

osoitteessa kielihairio.blogspot.com ja instagramissa blogin tilillä @kielihairio.